sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Suomen kielen opinnoista

Noniin, lupasin tämän opiskelupostauksen jo ajat sitten, mutta arkikiireet taisivat viedä mut vähän mennessään. Tässä tämä nyt kuitenkin tulee, toivottavasti saatte tästä jotain irti! Opiskelen siis suomen kielen asiantuntijalinjalla Jyväskylän yliopistossa. Avaan teille aluksi vähän omaa taustaani, sillä se on oleellinen osa alalle päätymistäni.

Oma taustani

Moni meikäläinen, suomen kielen opiskelija siis, aloittaa aina kertomalla rakastaneensa kirjoittamista ja lukemista pienestä pitäen. Kirjoittelin juuri pari päivää sitten juttua meidän ainejärjestön Sanen lehteen siitä kuinka päädyin opiskelemaan suomea, ja kyllä, taisin aloittaa itsekin tekstini samaan tyyliin. Tämänhetkinen opiskelutilanteeni juontaa juurensa niinkin pitkälle kuin lapsuuteeni, jolloin opettelin kaikki lempitarinani ulkoa ja aloin rustailla itse tarinoita heti kun vain opin kirjoittamaan. Kirjoittaminen ja lukeminen olivat läpi lapsuuteni ja nuoruuteni tiivis osa elämääni. Ala-asteella innostuin tarinoinnin lisäksi myös runoudesta ja laulujen sanoituksista. Kirjoitin todella paljon, se oli mulle jotenkin luonteva, ikään kuin kuin sisäsyntyinen tapa ilmaista itseäni. Kirjoittamisharrastuksestani huolimatta haaveissani oli aina näyttelijän ura; en osannut koskaan ajatella tekeväni kirjoittamista työkseni. Toimittajan hommista haaveilin kyllä aina ajoittain, mutta nuokin haaveet haihtuivat lukion aikana. Tuolloin lempiaineeni oli edelleen äidinkieli, kuten aina. Ajattelin kuitenkin, että mun on opiskeltava itselleni jokin oikea ammatti lukion jälkeen. Siksipä aloitinkin syksyllä 2009 sairaanhoitajan opinnot ammattikorkeakoulussa.

Suomen kielen pariin päädyin muutamaa vuotta myöhemmin, kun olin paiskinut ensin kasaan huomattavan määrän sairaanhoitajan pätevyyteen vaadittavia opintoja - ja hakannut siinä sivussa päätäni seinään tietämättömänä tulevaisuudestani. Oli pakko keksiä, mitä haluan tehdä oikeasti elämälläni. Vietin paljon aikaa netissä selaillen erilaisia koulutustarjontoja. Jyväskylän yliopiston sivuilla törmäsin suomen kielen asintuntijalinjaan, josta en ollut edes kuullut aiemmin. Kyseinen löytö muutti elämäni suunnan ihan täysin. Kaikki oli yhtäkkiä todella selkeää ja yksinkertaista. Muistan ajatelleeni, että miksi en opiskelisi asioita, joita rakastan kaikista eniten! Päätin, että tuolla linjalla opiskelen vielä jonain päivänä.


Pääsykokeet

Valmistauduin alusta alkaen ensimmäisiin suomen kielen pääsykokeisiini suunnitelmallisesti ja päämäärätietoisesti. Jyväskylän yliopisto oli itselleni oikeastaan ainoa hakuvaihtoehto, sillä tiesimme Samin kanssa jo tuolloin muuttavamme Jyväskylään pian Samin töiden takia. Mulla ei siis ole kerrottavana vertailupohjaa muiden kaupunkien pääsykokeista. Jyväskylän pääsykoekirjana oli jo tuolloin Johdatus kielitieteeseen, josta pidin todella paljon. Kirjan teksti oli helposti luettavaa ja sisäistettävää. Pääsykoe oli myös mielestäni ihan ok - se perustui hyvin kirjan sisältöön, vaikka olikin luonteeltaan soveltava. Kokeessa vaadittiin paljon yleistä kielitajua ja kielikorvaa.

Ensimmäisen pääsykokeen pisteillä jäin kahdeksannelle varasijalle. Harmikseni tuona vuonna varasijapaikat eivät liikkuneet mihinkään suuntaan, ja opiskelupaikka jäi omalta osaltani saavuttamatta. Tiesin, että mun oli luettava vielä enemmän. Syksyllä ilmoittauduin avoimen yliopiston puolelle tekemään suomen kielen maksullisia perusopintoja, ja siinä sivussa luin sitten koko ajan samalla pääsykokeisiin. Loppukeväästä opiskeluvihkoni viimeiset tyhjät sivut täyttyivät erilaisista värikkäistä kaavioista, joita rustailin kasaan osin ulkomuistista, osin pääsykoekirjan lukujen perusteella. Kaavioiden avulla oli helppoa hahmottaa asiat laajemmin, ja palat alkoivat loksahdella kokonaisvaltaisesti kasaan mielessäni. Avoimen kurssit menivät myös yksiin pääsykoemateriaalien kanssa, joten opinnot tukivat todella hyvin pääsykokeisiin valmistautumista. Kesän alussa olin entistä valmiimpi pääsykoetta varten - ja tällä kertaa pääsin heittämällä sisään.

Opiskelu

Opintoni Jyväskylän yliopistossa alkoivat vuoden 2014 syksyllä. Nyt opiskelen siis toista vuottani. Olen edelleen todella onnellinen siitä vaivasta, jonka jaksoin nähdä pääsykokeisiin lukemisessa. Tämä opiskelupaikka on parhaita asioita, joita mulle on elämäni aikana tapahtunut. Arvostan opiskelupaikkaani suuresti ja olen kiitollinen ja onnellinen siitä, että saan opiskella asioita, jotka kiinnostavat mua oikeasti. Tämä opiskelupaikka on mulle todellinen voimavara! Toivon, että jokainen saisi joskus mahdollisuuden opiskella ja tehdä sellaisia aidosti itseä kiinnostavia asioita. Ja mitä yliopisto-opintoihin noin yleisesti ottaen tulee, niin kyllä, ne ovat raskaita. Tietysti oma panos vaikuttaa paljon, ja lisäksi toisten on vain luontaisesti helpompaa omaksua uusia asioita jne. Mutta kyllä nämä opinnot silti vievät aikaa ja energiaa ihan älyttömästi. Siksi onkin mielestäni tärkeää, että hakeutuu itseä todella kiinnostavien opintojen pariin. Kun aiheet kiinnostavat ihan satasella, niin vähän haastavammatkin tehtävät, kiireisimmätkin aikataulut ja ne epäonnistumisetkin osaa kaikki kääntää positiiviseksi. En usko, että jaksaisin itse opiskella näin vaativalla tasolla, mikäli en olisi oppiaineestani täysin kiinnostunut. 

Ja sitten niistä opinnoista. Tietystihän suomen opiskelu aloitettiin ihan sieltä pienimmästä, ja pikkuhiljaa alettiin sitten edetä kohti laajempia rakenteita. Välillä homma tuntui aikamoiselta pilkunviilaamiselta, mutta hei, sitähän se ihan kirjaimellisesti olikin. Peruskoulun äidinkielen tunteihin näitä kursseja ei kuitenkaan kannata verrata, koska kursseihimme sisältyy paljon muutakin. Äänteistä puheeksi ja sanoista lauseiksi -kurssien sekä kielenhuollon lisäksi meillä oli muun muassa tekstianalyysiä ja tekstinhuoltoa. Nyt toisen vuoden edetessä ollaan jatkettu hyvin samanlaisilla aiheilla edelleen, mutta asioihin tulee tietysti jatkuvasti lisää syvyyttä ja näkökulmia. Ja vaikka niistä kielen pienimmistä nyansseista ollaankin jo päästy eteenpäin, niin kyllä ne siellä kulkevat tietenkin koko ajan mukana. On kuitenkin hyvä muistaa, että kieli on todella laaja kokonaisuus, ja siksi sen opiskelemiseenkin sisältyy paaaljon paljon enemmän kuin vain pilkuttamista ja oikeinkirjoittamista.

Kurssien suorittamiseen kuuluu pääsääntöisesti luennoilla istumista sekä pienryhmätapaamisia. Olen ollut yllättynyt siitä, kuinka vähän meillä on ollut tenttejä - ne kun hahmottaa jotenkin suureksi osaksi yliopisto-opiskelua. Kursseihimme kuuluu enemmän oppimistehtäviä ja esseitä kuin tenttejä. Tämä sopii itselleni todella hyvin, sillä opin paremmin lähdetietoja kaivelemalla ja asioita kirjoittaessani pohtimalla kuin tenttiin pänttäämällä. Tietysti myös tenttejä tarvitaan, ja useita kursseja voi myös suorittaa luentosuoritusten sijaan tenttisuorituksina. Suosittelen kuitenkin käymään luennoilla, sillä niistä on todella paljon hyötyä, jos muistaa vain kuunnella aktiivisesti. Ja samalla säästyy paksujen opusten pänttäämiseltä!


Kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehto

Musta tulee siis näiden suomen kielen opintojen kautta monialainen kieliasiantuntija. Meidän yliopistolla tällä linjalla aloittaa joka syksy muistaakseni 10 opiskelijaa, opettajalinjalla aloittavien määrä on paljon suurempi. Molempiin linjoihin kuuluu tietyt samat kurssit, mutta merkittävin ero linjojen välillä on siinä, että opelinjalaisten sivuaineet on määritelty tiukemmin opetussuunnitelmassa. Meille asiantuntijalinjalaisille pakollisia ovat perus- ja aineopintojen sekä syventävien opintojen lisäksi vain ruotsin ja englannin kurssit. Vaaditut pistemäärät pitää sitten itse täyttää omilla sivuainevalinnoilla. Sivuaineita on kolmea lajia: vapaat sivuaineet, hakemuksella haettavat sivuaineet sekä pääsykokeiden kautta saatavat sivuaineet. Itse olen opiskellut tähän mennessä sivuaineina kirjallisuutta ja kirjoittamista. Kirjallisuus on meille suomen opiskelijoille vapaasti valittavissa, kirjoittamista järjestetään puolestaan avoimen yliopiston puolella, ja siihen on mahdollisuus saada ilmainen opinto-oikeus vain erillisen haun kautta. Myös markkinointi ja viestintä kiinnostaisivat mua. Juuri viimeksi eilen mietin sitä, kuinka mulla riittää ikinä aika opiskella kaikkia mua kiinnostavia asioita. Heh. 

Multa kysytään tosi usein, millaisiin hommiin monialainen kieliasiantuntija sitten tulevaisuudessaan työllistyy. Sivuaineilla on tässä tietysti suuri merkitys. Seuraavan pätkän lainasin suoraan meidän yliopiston sivuilta: "Suomen kielen asiantuntijoita työskentelee muun muassa tiedottajina ja toimittajina mediassa ja kustantamoissa sekä asiantuntijoina erityyppisissä kieleen, kielenohjailuun, kulttuuriin ja kielikoulutukseen liittyvissä kehitys- ja tutkimushankkeissa. He voivat työskennellä myös kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ja toimia monikielisissä yhteisöissä suomen kielen asiantuntijoina."

Lopuksi on vielä mainittava, että Jyväskylää ja täällä opiskelemista voin suositella lämpimästi kaikille - niin kuin myös meidän pikkuruista ainejärjestöäkin. Voisin tarinoida aiheesta vielä vaikka kuinka, mutta täytyy yrittää säilyttää edes jonkinlaiset luettavuuden rajat tässä postauksessa. :D Toivottavasti tekstin mukaan eksyi myös jotain hyödyllistä teille, jotka olette pohtineet hakevanne opiskelemaan suomea! Kyselkäähän tarkennuksia kommenttiboksissa, jos jokin jää vielä mietityttämään. :)

facebook | instagram | bloglovin | blogit.fi | sc:juuliasall 
Comments (14)

14 kommenttia:

  1. Tää oli kiinnostava postaus, vaikka mulle ei juuri uutta tietoa tullutkaan. Opiskelen suomea siis sivuaineena. Oon pohtinut itsekin samantyyppisen postauksen kirjoittamista nyt kun yhteishaut on meneillään, mut en oikein tiedä mitä kirjoittaisin... Mun pääaine on siis kirjallisuus, mut tein perus- ja aineopinnot pääasiassa ekana vuonna ja sen jälkeen oon opiskellut kaikkea muuta. Kirjallisuus ei oo oikein tuntunut ikinä täysin omalta mut syventävissä oon tehny kirjottamisen linjaa, mikä on se mun juttu. Viimeistelen myös kirjottamisen aineopintoja avoimessa ja sit oon opiskellu viestintää ja kauppiksesessa semmosen sivuainekokonaisuuden. Samoja kiinnostuksenkohteita siis :-) Mullakin loppuu aika kesken, haluisin opiskella vielä paljon muutakin :-D Kirjallisuuden opiskelijoilla on muuten tosi useon

    VastaaPoista
  2. Öh lähti kesken... Siis että sama tarina yleensä siitä, miten on päätynyt alalle :-) Jotain muutakin mulla oli vielä tästä mielessä mutta unohdin. Ehkä teen sen oman postauksen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kirjoita ihmeessä! Olin itsekin vähän huuli pyöreänä alkuunsa että mitähän kirjoittaisin, mutta kyllä se teksti siitä sitten alkaa muotouta kun rupeaa vaan kirjoittamaan. :) Moni on kiinnostunut ihan vaan kokemuksista, joten niistä on ainakin aina hyvä kirjoittaa! Sun opinnot kuulostaa kyllä hyviltä, tosiaan, meillä on ihan samoja kiinnostuksen kohteita!

      Poista
    2. Innostuin kirjoittamaan parikin postausta opiskelukokemuksista, jos kiinnostaa käydä lukemassa... :-) Linkkasin toisesta tähän sun tekstiin!
      http://www.stoori.fi/kaikkionhetkentassa/kirjallisuuden-kirjoittamisen-opiskelu-jyvaskylan-yliopistossa/
      http://www.stoori.fi/kaikkionhetkentassa/suomen-kielen-opiskelu-vs-kirjallisuuden-opiskelu/

      Poista
  3. Olipa mielenkiintoinen teksti!

    VastaaPoista
  4. Vitsit kuinka mielenkiintoinen ja inspiroiva postaus!! Kiitos tästä :-)

    VastaaPoista
  5. Olipas hyvä postaus! Oon opiskellut nyt pari vuotta journalistiikkaa Jyväskylän yliopistossa, ja tänä keväänä oon hakemassa opiskelemaan kirjallisuutta opelinjalle, ja mua on jonkin verran mietityttänyt noi suomen opinnot, joista perus- ja aineopinnot on opettajille pakollisia. Ihan huippua kuulla, että tenttejä on vähän, sillä mun mielestä ne on aika vanhentunut tapa arvioida ihmisten osaamista. Oppimistehtävät ja esseet kuulostaa paljon paremmalta! :) Ja kuulostaa kyllä niin tutulta, että tutkintoon mahtuu liian vähän opintoja! Tosin mun ekassa hops-keskustelussa ihana, harmaahapsinen professori totesi, että "kun nyt kerran yliopistossa olet, niin opiskele niin paljon kaikkea kuin vain huvittaa!" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Ulla! Tietysti jokainen kokee nämä eri tavalla, mutta itse en voi kuin puhtaasti vaan suositella suomen opintoja ihan jokaiselle vähääkään kiinnostuneelle. :) Hahaha, hyvin sanottu professorilta, tottahan tuo onkin! :))

      Poista
  6. Hei! Mua on kiinnostanut ihan yläasteen äidinkielen sijamuototunneista lähtien erityisesti kielioppi, ja nyt välivuoden jälkeen aion tähdätä lukemaan suomen kieltä yliopistoon. Oon kuullut usein, että oikeestaan kaikki suomen kielen opiskelijat on kirjatoukkia ja kerrot itsekin tässä kirjoituksessa, kuinka oot rakastanut lukemista ihan pikkusesta asti. Mä en oo koskaan ollu mitenkään aktiivinen fiktion harrastaja - ehkä muutaman kirjan saatan päätökseen vuodessa. Mitä mieltä oot, onko munlaisesta "huonosta lukijasta" suomen kielen yliopisto-opiskelijaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Totta kai susta on, mikäli suomen kielen opiskeleminen kiinnostaa ja haluat tehdä kieleen liittyvää työtä. :)

      Pari kirjaa vuodessa kuulostaa mun mielestä hyvältä tahdilta. Mun lukuinto ajoittui suureksi osaksi lapsuuteen ja varhaisnuoruuteen, sen jälkeen lukeminen on ollut aika satunnaista. Ei me kaikki suomen opiskelijat olla todellakaan hirveän innokkaita lukemaan - eikä suomen kielen opinnot oikeastaan minkäänlaista laajempaa kaunokirjallisuuden tuntemusta vaadikaan. Toki jos mielit suomen kielen opettajaksi, sitten sun on opiskeltava myös kirjallisuutta, ja niissä opinnoissa luetaan aika paljon. Mutta ellet haaveile opetuspuolesta, niin ainakin meillä Jyväskylässä voi suomea opiskella ihan ilman kirjallisuuttakin!

      Kannattaa googlailla, muistaakseni esim. meidän yliopiston sivuilla on kerrottu hyvin suomen kielen kieliasiantuntijalinjan ja opelinjan eroista. Ja kannattaa pitää mielessä, että suomea voi lukea myös sivuaineena, jos jokin muu aine tuntuu kiinnostavan enemmän ja suomea haluaisi lukea vain siinä sivussa. :)

      Tsemppiä hakuun ja kysy toki jos jokin jää mietityttämään vielä!

      Poista