perjantai 11. lokakuuta 2013

JA VIELÄ JONAIN PÄIVÄNÄ


Minä elin sinun tulessasi
katselin kun aurinko tummuu
Pidin yllä kipinää
toivoen ettei se kivuksi muutu

Huusin usein tuuleen miksi
saamatta koskaan vastausta
Paljain käsin yritin
 takoa tomusta rautaa

Kun nousemme tuhkasta
kohoamme korkeuksiin
Tunnemme niin kuin silloin
tai ehkä jopa vahvemmin

Väritän elämäni sinun väreilläsi
ja vielä jonain päivänä
uskallan uskoa taas unelmiin.


Antauduin tänään inspiraatiolle pitkästä aikaa.
Comments (8)

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. sinäkin bubu, kaikin tavoin<3

      Poista
  2. Apua, miten kaunis runo! Ja kauniit syksyiset kuvat. Ihana postaus<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Pihla! You made my day<3

      Poista
  3. Upea postaus, tässähän ihan herkistyy kahvikuppi kädessä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri kiitos sulle ihanasta kommentista<33

      Poista